Miten tunnistaa Hopeakarppi

Tunnistaaksesi lajin Hopeakarppi (Carassius gibelio), tarkista nämä keskeiset piirteet.

Fyysiset ominaisuudet

Ruumiinmuoto

compressed

Väritys

Yleensä hopeanharmaa tai pronssinvärinen, kyljet usein vaaleammat ja vatsa valkea. Selkäpuoli voi olla tummempi, joskus vihertävä tai ruskehtava. Evät ovat usein harmahtavat tai kellertävät. Ei yleensä ole kultakalan tapaan kirkkaan oransseja tai punaisia värejä luonnossa.

Suomutyyppi

cycloid

Suun asento

terminal

Erottuvat piirteet

Ei viiksisäikeitä suun ympärillä (toisin kuin karpilla, Cyprinus carpio)., Selkäevän viimeinen ruoto on sahalaitainen ja jäykkä., Kylkiviiva on täydellinen ja siinä on 29-35 suomua., Pyrstön tyvessä ei ole mustaa täplää (toisin kuin joillakin kultakalan muodoilla).

Selkäevä

Pitkä selkäevä, jossa 3-4 jäykkää ruotoa ja 15-21 pehmeää ruotoa. Viimeinen jäykkä ruoto on sahalaitainen.

Pyrstöevä

Haarautunut pyrstöevä, joka on hieman syvemmin lovettu kuin ruutanalla.

Rintaevä

Rintaevät ovat suhteellisen lyhyet ja pyöreäkärkiset.

Erottuvat evät

Vatsaevät ovat rintaeviä lyhyemmät. Kaikissa evissä on yleensä harmahtava tai kellertävä sävy.

Tunnistusvinkit

1. 1

   Viiksisäikeet

   Tarkista suun ympäriltä: hopeakarpilla ei ole viiksisäikeitä, toisin kuin tavallisella karpilla.

2. 2

   Selkäevän ruoto

   Kosketa selkäevän viimeistä jäykkää ruotoa: hopeakarpilla se on sahalaitainen, toisin kuin ruutanalla, jolla se on sileä.

3. 3

   Pyrstöevän lovi

   Vertaa pyrstöevän loven syvyyttä: hopeakarpilla se on syvempi kuin ruutanalla.

4. 4

   Väritys

   Hopeakarppi on yleensä hopeanharmaa tai pronssinvärinen, ei kirkkaan oranssi tai punainen kuten monet kultakalan muodot.

5. 5

   Kylkiviiva

   Laske kylkiviivan suomut: hopeakarpilla niitä on 29-35, mikä on vähemmän kuin kultakalan luonnonmuodoilla (yleensä yli 30) ja enemmän kuin ruutanalla (yleensä alle 35).

Tutustu lajiin Hopeakarppi