Onko sinulla kuva? Tunnista kala heti Fishby-sovelluksella.
Avaa sovellusKuvaus
Särki (Scardinius erythrophthalmus) on makean veden särkikalojen heimoon (Cyprinidae) kuuluva kalalaji. Se on yleinen ja laajalle levinnyt Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Särki on tunnettu punaisista evistään ja silmistään, ja se on sopeutunut monenlaisiin elinympäristöihin. Se on parvikala, joka elää usein matalissa, kasvillisuuden runsaissa vesissä. Särki on ekologisesti tärkeä laji, joka toimii ravintona monille petokaloille ja linnuille, ja se on myös suosittu onkikala.
Fyysiset ominaisuudet
- Ruumiinmuoto
- compressed
- Väritys
- Selkäpuoli on tummanvihreä tai ruskehtava, kyljet hopeanhohtoiset ja vatsa vaalea. Silmät ovat kirkkaanpunaiset tai oranssinpunaiset. Evät ovat yleensä kirkkaanpunaiset tai oranssit, erityisesti rinta-, vatsa- ja peräevät. Nuorilla yksilöillä värit ovat usein haaleampia.
- Suomutyyppi
- cycloid
- Suun asento
- superior
- Erottuvat piirteet
- Kirkkaanpunaiset silmät ja evät (erityisesti vatsa- ja peräevät)., Korkea, sivuilta litistynyt ruumis., Suu on ylöspäin suuntautunut (yläleuka lyhyempi kuin alaleuka)., Selkäevä alkaa vatsaevien takaa (erona lahnaan ja pasuriin, joilla se alkaa vatsaevien kohdalta tai edestä)., Suuret, helposti irtoavat suomut.
- Selkäevä
- Lyhyt, korkea ja alkaa vatsaevien takaa. Yleensä 8-9 haarautunutta ruotoa.
- Pyrstöevä
- Syvään lovinen, punertava tai oranssi.
- Rintaevä
- Keskikokoiset, punertavat tai oranssit.
- Erottuvat evät
- Kaikki evät, erityisesti vatsa- ja peräevät, ovat usein kirkkaanpunaiset tai oranssit, mikä on lajille tunnusomaista.
Tunnistusvinkit
Silmien ja evien väri
Särjen silmät ovat kirkkaanpunaiset ja evät, erityisesti vatsa- ja peräevät, ovat usein voimakkaan punaiset tai oranssit. Tämä on yksi helpoimmista tunnusmerkeistä.
Selkäevän sijainti
Särjen selkäevä alkaa selvästi vatsaevien takaa. Tämä eroaa esimerkiksi lahnasta ja pasurista, joilla selkäevä alkaa vatsaevien kohdalta tai edestä.
Suun asento
Särjen suu on ylöspäin suuntautunut (yläleuka on lyhyempi kuin alaleuka), mikä on sopeutuma pintaveden hyönteisten ja kasvillisuuden syömiseen.
Ruumiin muoto
Särjen ruumis on korkea ja sivuilta litistynyt, mutta ei yhtä korkea kuin lahnalla tai pasurilla.
Suomut
Suomut ovat suuria ja helposti irtoavia.
Elinympäristö
- Vesityyppi
- freshwater
- Syvyys
- Yleensä matalissa, 0.5-5 metrin syvyisissä vesissä, mutta voi esiintyä syvemmälläkin. Erityisesti viihtyy kasvillisuuden suojissa.
- Ympäristö
- Järvet, lammet, hitaasti virtaavat joet ja kanavat. Suosii reheviä, kasvillisuuden peittämiä alueita, joissa on muta- tai hiekkapohja. Kestää hyvin veden samentumista ja alhaista happipitoisuutta, mutta ei äärimmäisiä olosuhteita.
- Maantieteellinen levinneisyys
- Laajalle levinnyt Euroopassa (lukuun ottamatta Iberian niemimaan eteläosia, Skotlantia ja Pohjois-Skandinaviaa) ja Länsi-Aasiassa. Suomessa särki on yksi yleisimmistä kalalajeista ja sitä tavataan lähes koko maassa, lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia.
Akvaariotiedot
- Hoitotaso: intermediate
- Luonne: peaceful
- Ruokavalio: omnivore
- Akvaarion vähimmäiskoko: 200 litraa (suuremmille yksilöille enemmän)
- Lämpötila: 10-22 °C
- pH-taso: 6.5-8.0
- Kovuus: 5-20 dGH
- Yhteensopivuus: Särki on parvikala ja viihtyy parhaiten vähintään 5-6 yksilön parvessa. Se on yhteensopiva muiden rauhallisten, samankokoisten kylmän veden kalojen kanssa, kuten mutu, turpa ja lahna. Vältä aggressiivisia tai paljon pienempiä lajeja.
- Erityisvaatimukset: Tarvitsee runsaasti uimatilaa ja kasvillisuutta piilopaikoiksi. Vesi on pidettävä hyvin hapetettuna ja puhtaana. Suuri suodatuskapasiteetti on suositeltavaa. Akvaarion pohjalle hienoa soraa tai hiekkaa. Valaistuksen tulisi olla kohtalainen.
Tietoa luonnonvaraisista
- Suojelustatus: least concern
- Kausivaihtelu: Särki on aktiivinen ympäri vuoden, mutta sen kalastus on yleisintä keväästä syksyyn. Kutuaika on keväällä (touko-kesäkuu), jolloin kalat ovat aktiivisempia ja helpommin tavoitettavissa. Talvella ne ovat passiivisempia ja hakeutuvat syvempiin vesiin.
- Markkinahinta: Ei merkittävää kaupallista arvoa ruokakalana, mutta käytetään joskus syöttikalana. Hinta vaihtelee alueittain.
- Kaupallinen merkitys: low
- Maku: Mieto, mutta usein luinen ja maku voi olla mutainen riippuen elinympäristöstä.
- Rakenne: Pehmeä, mutta runsaasti pieniä ruotoja.
- Valmistustavat: Paistaminen (kokonaisena tai fileenä), Savustaminen, Keittäminen (esim. kalakeittoon), Säilöminen (esim. etikkaliemeen)
- Ravintoarvo: Hyvä proteiinin lähde, sisältää omega-3-rasvahappoja, D-vitamiinia ja seleeniä. Vähärasvainen.
Avaintiedot
Punaiset silmät ja evätinteresting
Särjen tunnusomaisin piirre ovat sen kirkkaanpunaiset silmät ja evät, erityisesti vatsa- ja peräevät, jotka antavat sille sen tieteellisen nimen 'erythrophthalmus' (kreikaksi 'punasilmäinen').
Pintasyöjäbehavior
Särjen ylöspäin suuntautunut suu on sopeutuma pintaveden hyönteisten, kuten hyttysten ja muiden lentävien hyönteisten, sekä kelluvan kasvillisuuden syömiseen. Se on usein nähtävissä pinnalla ruokailemassa.
Hybridisaatioevolution
Särki risteytyy helposti muiden särkikalojen, kuten sorvan (Rutilus rutilus) ja lahnan (Abramis brama) kanssa, mikä voi vaikeuttaa lajien tunnistamista tietyillä alueilla. Nämä hybridit ovat usein steriilejä.
Ekologinen rooliinteresting
Särki on tärkeä osa vesiekosysteemiä. Se toimii ravintona monille petokaloille, kuten hauille ja ahvenille, sekä vesilinnuille, kuten kalasääskille ja lokkeille. Se auttaa myös pitämään vesikasvillisuutta kurissa.
Pitkäikäinenrecord
Vaikka särki on yleensä pienikokoinen, se voi elää jopa 15-20 vuotta suotuisissa olosuhteissa. Suurimmat yksilöt voivat kasvaa yli 40 cm pitkiksi ja painaa yli kilon.
Turvallisuustiedot
Turvallinen- Turvallisuustaso: safe
- Myrkyllinen: Ei
- Syötävyys: edible
- Käsittelyohjeet: Särki on turvallinen käsitellä. Sillä ei ole myrkyllisiä piikkejä tai muita vaarallisia ominaisuuksia. Sen suomut irtoavat helposti, joten käsittelyssä kannattaa olla varovainen, jos haluaa säilyttää kalan ulkonäön. Pienet ruodot voivat olla haasteellisia syödessä.
Samankaltaiset lajit
Lahna
Abramis brama
Lahnalla on korkeampi ja litteämpi ruumis, pienempi pää ja ulos työntyvä, torvimainen suu. Sen evät ovat harmaat tai tummat, eivät punaiset. Selkäevä alkaa vatsaevien kohdalta tai hieman edestä.
Pasuri
Blicca bjoerkna
Pasurilla on myös korkea ruumis, mutta sen silmät ovat harmaat tai kellertävät, eivät punaiset. Evät ovat harmaat, ja rintaevien tyvessä on usein punertava täplä. Selkäevä alkaa vatsaevien kohdalta.
Sorva
Rutilus rutilus
Sorvalla on pyöreämpi ja solakampi ruumis kuin särjellä. Sen silmät ovat punaiset, mutta evät ovat yleensä harmaat tai vaaleanpunaiset, eivät kirkkaanpunaiset. Selkäevä alkaa vatsaevien kohdalta. Sorvan suu on pääteasennossa, ei ylöspäin suuntautunut.
Seipi
Leuciscus leuciscus
Seipi on solakampi ja virtaviivaisempi kuin särki. Sen evät ovat harmaat tai kellertävät, eivät punaiset. Seipi elää usein virtaavissa vesissä, kun taas särki suosii seisovia tai hitaasti virtaavia vesiä.
Tieteellinen luokitus
- Kunta
- Animalia
- Pääjakso
- Chordata
- Luokka
- Actinopterygii
- Lahko
- Cypriniformes
- Heimo
- Cyprinidae
- Suku
- Scardinius
- Laji
- Scardinius erythrophthalmus
Tutustu lajiin Särki
Tunnista kaloja missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkossa. Kuvatunnistus, täydelliset lajitiedot ja paljon muuta.