Fishby LogoFishby

Kiiski

Käsittele varoen

Gymnocephalus cernua

Tunnetaan myös nimellä: Ruffe, Perca cernua, Acerina cernua

Onko sinulla kuva? Tunnista kala heti Fishby-sovelluksella.

Avaa sovellus

Kuvaus

Kiiski (Gymnocephalus cernua) on pienikokoinen, pohjalla elävä makean veden kala, joka kuuluu ahvenkalojen lahkoon ja ahventen heimoon. Se on tunnusomainen piikikkäine selkäevineen ja karheine suomuineen. Kiiski on sopeutunut monenlaisiin elinympäristöihin ja on yleinen laji laajalla levinneisyysalueellaan Euraasiassa. Se on tunnettu kestävyydestään ja kyvystään lisääntyä nopeasti, mikä tekee siitä paikoin runsaslukuisen ja jopa haitallisen vieraslajin tietyissä ekosysteemeissä, kuten Pohjois-Amerikassa.

Fyysiset ominaisuudet

Ruumiinmuoto
elongated
Väritys
Selkäpuoli on yleensä harmaanvihreä tai ruskehtava, kyljet vaaleammat ja vatsapuoli kellertävänvalkoinen. Kyljissä ja selässä on usein tummia, epäsäännöllisiä täpliä tai marmorikuviointia. Evät ovat läpikuultavat ja niissä voi olla tummia pilkkuja.
Suomutyyppi
ctenoid
Suun asento
terminal
Erottuvat piirteet
Yhtenäinen selkäevä, joka on jakautunut etuosan piikkievään ja takaosan pehmeäevään, mutta nämä ovat kiinni toisissaan., Suuret, ulkonevat silmät., Karhea, limainen iho, joka tuntuu hiekkapaperilta suomujen vuoksi., Kaksi terävää piikkiä kiduskansissa.
Selkäevä
Yhtenäinen selkäevä, jossa etuosassa 11-16 kovaa piikkiruotoa ja takaosa pehmeäevä, jossa 10-14 haarautunutta ruotoa. Piikkiosa on korkeampi kuin pehmeäosa.
Pyrstöevä
Pyöreähkö tai hieman lovettu pyrstöevä.
Rintaevä
Suhteellisen suuret rintaevät, joissa 13-15 ruotoa.
Erottuvat evät
Vatsaevät sijaitsevat rintaevien alapuolella, ja niissä on yksi piikkiruoto ja viisi pehmeää ruotoa. Peräevässä on 2-3 piikkiruotoa ja 5-8 pehmeää ruotoa.

Tunnistusvinkit

Selkäevä

Kiisken selkäevä on yhtenäinen, mutta selvästi kaksiosainen: etuosa on piikikäs ja takaosa pehmeäruotoinen. Tämä erottaa sen esimerkiksi ahvenesta, jonka selkäevät ovat erilliset.

Kiduskannet

Kiduskansissa on kaksi terävää, taaksepäin osoittavaa piikkiä, jotka ovat helposti tunnistettavissa ja tuntuvat käteen.

Suomut ja iho

Kiisken suomut ovat pieniä ja karheita, ja iho tuntuu limaiselta ja hiekkapaperimaiselta. Tämä on selkeä ero sileäsuomuisiin kaloihin.

Silmät

Kiiskellä on suuret, ulkonevat silmät, jotka ovat sopeutuneet hämärässä näkemiseen.

Koko

Kiiski on yleensä pienikokoinen kala, harvoin yli 20 cm pitkä. Tyypillinen pituus on 10-15 cm.

Elinympäristö

Vesityyppi
freshwater
Syvyys
Yleensä 1-10 metrin syvyydessä, mutta voi esiintyä syvemmälläkin (jopa 30 metriä).
Ympäristö
Järvet, joet, murtovesialueet (Itämeren rannikkoalueet). Suosii hiekkaisia tai mutaisia pohjia, joissa on runsaasti kasvillisuutta tai piilopaikkoja. Viihtyy viileissä, happipitoisissa vesissä.
Maantieteellinen levinneisyys
Laaja levinneisyysalue Euraasiassa, Länsi-Euroopasta Siperiaan. Suomessa yleinen koko maassa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Vieraslajina Pohjois-Amerikassa (erityisesti Suurilla järvillä).

Akvaariotiedot

  • Hoitotaso: intermediate
  • Luonne: peaceful
  • Ruokavalio: carnivore
  • Akvaarion vähimmäiskoko: 200 litraa
  • Lämpötila: 10-22 °C
  • pH-taso: 6.5-8.0
  • Kovuus: 5-20 dGH
  • Yhteensopivuus: Sopii parhaiten lajialtaaseen tai suurten, rauhallisten kalojen kanssa, jotka eivät mahdu kiisken suuhun. Vältä pienten kalojen tai katkarapujen kanssa pitämistä, sillä kiiski saattaa saalistaa niitä.
  • Erityisvaatimukset: Tarvitsee runsaasti piilopaikkoja, kuten kiviä ja juurakoita. Pohjamateriaalin tulisi olla hienoa hiekkaa tai soraa, jotta kiiski voi kaivella ja etsiä ravintoa. Veden laadun tulee olla hyvä ja happipitoisuuden riittävä. Ei sovellu trooppisiin akvaarioihin.

Tietoa luonnonvaraisista

  • Suojelustatus: least concern
  • Kausivaihtelu: Lisääntyy keväällä ja alkukesällä (huhti-kesäkuu), jolloin kalat kerääntyvät mataliin vesiin. Aktiivinen ympäri vuoden, mutta talvella passiivisempi.
  • Markkinahinta: Matala
  • Kaupallinen merkitys: low
  • Maku: Mieto, hieman makea
  • Rakenne: Kiinteä, valkoinen liha
  • Valmistustavat: Paistaminen, Keittäminen (esim. kalakeitto), Savustaminen
  • Ravintoarvo: Hyvä proteiinin lähde, sisältää omega-3-rasvahappoja.

Avaintiedot

Nopea lisääntyminenbehavior

Kiiski on tunnettu erittäin tehokkaasta lisääntymiskyvystään. Naaras voi laskea jopa 200 000 mätimunaa, mikä edesauttaa lajin nopeaa leviämistä ja runsastumista.

Hämäräaktiivinen saalistajabehavior

Kiiski on pääasiassa hämärä- ja yöaktiivinen saalistaja, joka käyttää suuria silmiään ja herkkiä aistielimiään ravinnon etsimiseen pohjasta. Se syö pääasiassa pohjaeläimiä, kuten hyönteistoukkia, äyriäisiä ja matoja.

Vieraslaji Pohjois-Amerikassainteresting

Kiiski on levinnyt vieraslajina Pohjois-Amerikkaan, erityisesti Suurille järville, missä se on aiheuttanut merkittäviä ekologisia ongelmia kilpailemalla alkuperäisten lajien kanssa ravinnosta ja elintilasta.

Kestävä lajiamazing

Kiiski on erittäin kestävä kala, joka sietää hyvin erilaisia vesiolosuhteita, kuten alhaisia happipitoisuuksia ja korkeita lämpötiloja, mikä auttaa sitä menestymään monenlaisissa ympäristöissä.

Turvallisuustiedot

Käsittele varoen
  • Turvallisuustaso: caution
  • Myrkyllinen: Ei
  • Syötävyys: edible
  • Käsittelyohjeet: Kiisken selkäevän piikit ja kiduskansien piikit ovat teräviä ja voivat aiheuttaa kivuliaita pistoja. Käsittele varoen, mieluiten hanskojen kanssa tai tarttumalla kalasta tukevasti sen vatsapuolelta. Piikit eivät ole myrkyllisiä, mutta pisto voi tulehtua, jos sitä ei puhdisteta kunnolla.

Samankaltaiset lajit

Ahven

Perca fluviatilis

Ahvenella on kaksi erillistä selkäevää, kun taas kiiskellä ne ovat yhtenäiset. Ahvenen kyljissä on pystysuoria tummia raitoja, kiiskellä epäsäännöllisiä täpliä. Ahvenen kiduskansissa ei ole yhtä selkeitä piikkejä kuin kiiskellä.

Kuha

Sander lucioperca

Kuha on huomattavasti suurempi kuin kiiski ja sen ruumiinmuoto on virtaviivaisempi. Kuhan selkäevät ovat erilliset, ja sen suu on suurempi ja hampaat terävämmät. Kuhan väritys on yleensä hopeisempi ja selkä tummempi.

Tieteellinen luokitus

Kunta
Animalia
Pääjakso
Chordata
Luokka
Actinopterygii
Lahko
Perciformes
Heimo
Percidae
Suku
Gymnocephalus
Laji
cernua

Tutustu lajiin Kiiski

Tunnista kaloja missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkossa. Kuvatunnistus, täydelliset lajitiedot ja paljon muuta.

Avaa sovelluksessa