Onko sinulla kuva? Tunnista kala heti Fishby-sovelluksella.
Avaa sovellusKuvaus
Kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus) on pienikokoinen, laajalle levinnyt kala, joka tunnetaan selkäevänsä edessä olevista 2–4 terävästä piikistä. Se on sopeutunut monenlaisiin elinympäristöihin ja sillä on merkittävä ekologinen rooli ravintoverkoissa. Lajilla on monimuotoinen morfologia, erityisesti panssarilevyjen määrässä ja koossa, mikä on seurausta sopeutumisesta erilaisiin suolapitoisuuksiin ja petopaineisiin.
Fyysiset ominaisuudet
- Ruumiinmuoto
- torpedo
- Väritys
- Yleensä selkäpuolelta vihertävän tai harmaanruskea, kyljet hopeanhohtoiset ja vatsa vaalea. Kutuaikana koiraiden vatsa muuttuu kirkkaan punaiseksi ja silmät sinisiksi.
- Suomutyyppi
- none
- Suun asento
- terminal
- Erottuvat piirteet
- 2–4 terävää, erillistä piikkiä selkäevän edessä (yleensä 3, mistä nimi 'kolmipiikki'), Panssarilevyjä kyljissä, joiden määrä vaihtelee populaatioiden ja elinympäristön mukaan (täysin panssaroitu, osittain panssaroitu tai panssaroimaton), Pieni, suippo pää ja suu, Kutuaikana koiraiden kirkas punainen vatsa ja siniset silmät
- Selkäevä
- Selkäevä jakautuu kahteen osaan: etummaiset 2–4 terävää, vapaata piikkiä ja taaempi pehmeäruotoinen evä (9–14 ruotoa).
- Pyrstöevä
- Pyöreähkö tai hieman lovettu pyrstöevä.
- Rintaevä
- Suhteellisen suuret rintaevät.
- Erottuvat evät
- Vatsaevät ovat muuttuneet teräviksi piikeiksi.
Tunnistusvinkit
Selkäpiikit
Tarkista selkäevän edessä olevien terävien, erillisten piikkien määrä. Kolmipiikillä niitä on yleensä kolme, mutta voi olla 2–4.
Panssarilevyt
Huomioi kylkien panssarilevyjen määrä ja peittävyys. Tämä vaihtelee populaatioiden välillä ja voi auttaa erottamaan alalajeja tai ekotyyppejä.
Kutuasu
Kutuaikana koiraiden kirkkaan punainen vatsa ja siniset silmät ovat erehtymätön tunnusmerkki.
Koko
Kolmipiikki on pienikokoinen kala, yleensä 5–8 cm, harvoin yli 10 cm.
Elinympäristö
- Vesityyppi
- freshwater
- Syvyys
- Yleensä matalissa vesissä, alle 10 metrin syvyydessä.
- Ympäristö
- Löytyy monenlaisista elinympäristöistä: järvistä, lammista, joista, puroista, murtovesistä ja rannikkovesistä. Suosii kasvillisuuden peittämiä alueita, joissa on runsaasti piilopaikkoja.
- Maantieteellinen levinneisyys
- Laajalle levinnyt holarktinen laji. Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa yleinen koko maassa, sekä sisävesissä että rannikolla.
Akvaariotiedot
- Hoitotaso: intermediate
- Luonne: semi-aggressive
- Ruokavalio: carnivore
- Akvaarion vähimmäiskoko: 60 litraa
- Lämpötila: 10-20 °C
- pH-taso: 6.5-8.0
- Kovuus: 5-20 dGH
- Yhteensopivuus: Parhaiten pidetään lajialtaassa tai muiden samankokoisten, kestävien ja nopeiden kalojen kanssa. Voi olla aggressiivinen pienempiä tai hitaampia lajeja kohtaan, erityisesti kutuaikana.
- Erityisvaatimukset: Tarvitsee runsaasti kasvillisuutta ja piilopaikkoja. Vesi on pidettävä puhtaana ja hyvin hapetettuna. Kutuaikana koiraat rakentavat pesiä ja puolustavat reviiriään aggressiivisesti.
Tietoa luonnonvaraisista
- Suojelustatus: least concern
- Kausivaihtelu: Lisääntyy keväällä ja alkukesällä (huhti-heinäkuu), jolloin koiraat rakentavat pesiä ja vartioivat mätiä.
- Markkinahinta: Ei kaupallista arvoa ruokakalana
- Kaupallinen merkitys: none
- Maku: Ei yleisesti käytetty ruokakalana pienen kokonsa ja luiden vuoksi.
- Rakenne: Ei yleisesti käytetty ruokakalana.
- Ravintoarvo: Ei merkittävää ravintoarvoa ihmisravinnoksi.
Avaintiedot
Pesänrakentajabehavior
Kolmipiikkikoiraat rakentavat monimutkaisia pesiä kasvillisuudesta ja liimaavat ne yhteen munuaisten tuottamalla liima-aineella. Ne houkuttelevat naaraita pesään ja vartioivat aggressiivisesti mätiä ja poikasia.
Morfologinen monimuotoisuusevolution
Kolmipiikillä on huomattava morfologinen monimuotoisuus, erityisesti kylkien panssarilevyjen määrässä. Tämä on klassinen esimerkki evoluutiosta ja sopeutumisesta erilaisiin ympäristöihin ja petopaineisiin. Esimerkiksi meripopulaatioilla on usein täysi panssarointi, kun taas makean veden populaatioilla voi olla vähemmän tai ei lainkaan levyjä.
Tärkeä ravintokohdebehavior
Vaikka kolmipiikki on pieni, se on tärkeä ravintokohde monille petokaloille, linnuille ja nisäkkäille, kuten ahvenille, hauille, kuuteille ja saukoille. Se on keskeinen osa monien vesiekosysteemien ravintoverkkoja.
Käyttäytymistutkimuksen kohdeinteresting
Kolmipiikki on yksi tutkituimmista kalalajeista, erityisesti sen lisääntymiskäyttäytymisen, sosiaalisen käyttäytymisen ja evoluution osalta. Se on malliorganismi ekologisessa ja evoluutiobiologiassa.
Turvallisuustiedot
Käsittele varoen- Turvallisuustaso: caution
- Myrkyllinen: Ei
- Syötävyys: not recommended
- Käsittelyohjeet: Kolmipiikin selkä- ja vatsapiikit ovat teräviä ja voivat pistää, jos kalaa käsitellään varomattomasti. Pisto ei ole myrkyllinen, mutta voi olla kivulias ja aiheuttaa pienen haavan. Käsittele varoen, mieluiten hanskojen kanssa tai tarttumatta suoraan piikkeihin.
Samankaltaiset lajit
Kymmenpiikki
Pungitius pungitius
Kymmenpiikillä on 7–12 (yleensä 9–10) selkäpiikkiä, kun taas kolmipiikillä on 2–4. Kymmenpiikki on yleensä hoikempi ja sillä on pienempi pyrstönvarsi.
Viisipiikki
Spinachia spinachia
Viisipiikki on huomattavasti suurempi (jopa 20 cm) ja sillä on 14–16 selkäpiikkiä. Se on myös selvästi pitkulaisempi ja elää yksinomaan merivedessä.
Tieteellinen luokitus
- Kunta
- Animalia
- Pääjakso
- Chordata
- Luokka
- Actinopterygii
- Lahko
- Gasterosteiformes
- Heimo
- Gasterosteidae
- Suku
- Gasterosteus
- Laji
- Gasterosteus aculeatus
Tutustu lajiin Kolmipiikki
Tunnista kaloja missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkossa. Kuvatunnistus, täydelliset lajitiedot ja paljon muuta.