Fishby LogoFishby

Silakka

Turvallinen

Clupea harengus membras

Tunnetaan myös nimellä: Itämeren silakka, Baltic herring

Onko sinulla kuva? Tunnista kala heti Fishby-sovelluksella.

Avaa sovellus

Kuvaus

Silakka (Clupea harengus membras) on Atlantin sillin (Clupea harengus) alalaji, joka elää Itämeren murtovesissä. Se on pienempi ja hoikempi kuin Atlantin silli, ja sen sopeutuminen alhaisempaan suolapitoisuuteen on johtanut morfologisiin ja fysiologisiin eroihin. Silakka on parvikala, jolla on keskeinen ekologinen rooli Itämeren ravintoverkossa ja merkittävä taloudellinen arvo kalastuksessa.

Fyysiset ominaisuudet

Ruumiinmuoto
torpedo
Väritys
Selkäpuoli on tumman sinivihreä tai sinertävän harmaa, kyljet hopeanhohtoiset ja vatsapuoli vaalea. Väritys voi vaihdella hieman elinympäristön ja ravinnon mukaan.
Suomutyyppi
cycloid
Suun asento
terminal
Erottuvat piirteet
Hoikka, virtaviivainen ruumis, Suuret, helposti irtoavat suomut, Syvään haarautunut pyrstöevä, Ei kylkiviivaa, Vatsaevät sijaitsevat selkäevän etupuolella
Selkäevä
Yksi lyhyt selkäevä, joka sijaitsee ruumiin keskiosassa.
Pyrstöevä
Syvään haarautunut pyrstöevä, joka mahdollistaa nopean uinnin.
Rintaevä
Suhteellisen pienet rintaevät, sijaitsevat lähellä kiduskansia.
Erottuvat evät
Vatsaevät ovat pienet ja sijaitsevat selkäevän etupuolella, mikä on tyypillistä silleille.

Tunnistusvinkit

Koko

Silakka on yleensä 15-25 cm pitkä, harvoin yli 30 cm. Atlantin silli on suurempi.

Ruumis

Hoikka ja virtaviivainen, sivuilta hieman litistynyt.

Suomut

Suuret, helposti irtoavat suomut, jotka antavat kalalle hopeisen kiillon.

Vatsaevien sijainti

Vatsaevät sijaitsevat selkäevän etupuolella, mikä on tyypillinen piirre silleille.

Väritys

Selkä tumman sinivihreä tai sinertävän harmaa, kyljet hopeiset ja vatsa vaalea.

Elinympäristö

Vesityyppi
brackish
Syvyys
Yleensä 0-200 metrin syvyydessä, mutta voi esiintyä syvemmälläkin. Kutuaikana matalissa rannikkovesissä.
Ympäristö
Avomeri, rannikkovesien läheisyys, erityisesti kutuaikana matalat, kasvillisuuden peittämät pohjat. Muodostaa suuria parvia.
Maantieteellinen levinneisyys
Itämeri ja sen lahdilla, mukaan lukien Suomenlahti, Pohjanlahti ja Saaristomeri. Levinneisyysalue kattaa koko Itämeren alueen.

Akvaariotiedot

  • Hoitotaso: expert
  • Luonne: peaceful
  • Ruokavalio: filter_feeder
  • Akvaarion vähimmäiskoko: Ei sovellu akvaarioon sen parvikäyttäytymisen ja vaativien elinympäristövaatimusten vuoksi.
  • Lämpötila: 4-18 °C
  • pH-taso: 7.0-8.5
  • Kovuus: 5-20 dGH
  • Yhteensopivuus: Ei sovellu akvaarioon.
  • Erityisvaatimukset: Vaatii suuria parvia, avointa uintitilaa, tarkkaa vedenlaadun hallintaa ja luonnollista ravintoa, mikä tekee siitä erittäin haastavan akvaarioon.

Tietoa luonnonvaraisista

  • Suojelustatus: least concern
  • Kausivaihtelu: Silakkaa kalastetaan ympäri vuoden, mutta kevät- ja syyskutuaikojen saaliit ovat usein suurimpia ja laadukkaimpia.
  • Markkinahinta: Vaihtelee alueittain ja sesongin mukaan, mutta on yleensä edullinen ja laajasti saatavilla.
  • Kaupallinen merkitys: high
  • Maku: Mieto, hieman rasvainen, merellinen maku.
  • Rakenne: Pehmeä, murea liha.
  • Valmistustavat: Paistettu, Graavattu, Savustettu, Marinoidut, Uunissa paistettu, Keitetty
  • Ravintoarvo: Erinomainen proteiinin, omega-3-rasvahappojen, D-vitamiinin ja B12-vitamiinin lähde.

Avaintiedot

Itämeren avainlajibehavior

Silakka on Itämeren ekosysteemin kulmakivi, joka toimii ravintona monille petokaloille, linnuille ja hylkeille. Sen runsaus ja parvikäyttäytyminen tekevät siitä elintärkeän osan ravintoverkkoa.

Murtoveden mestarievolution

Silakka on sopeutunut elämään Itämeren alhaisessa suolapitoisuudessa, mikä erottaa sen Atlantin sillistä. Tämä sopeutuminen on johtanut morfologisiin ja fysiologisiin eroihin.

Kutuaika ja vaelluksetbehavior

Silakka kutee yleensä keväällä ja syksyllä matalissa rannikkovesissä, usein kasvillisuuden sekaan. Kutuaikojen ulkopuolella se vaeltaa avomerellä etsien ravintoa ja muodostaen suuria parvia.

Kulttuurinen merkitysinteresting

Silakalla on syvä kulttuurinen ja historiallinen merkitys Suomessa ja muissa Itämeren maissa. Se on ollut vuosisatojen ajan tärkeä ravinnonlähde ja elinkeino, ja se on edelleen suosittu ruokakala.

Turvallisuustiedot

Turvallinen
  • Turvallisuustaso: safe
  • Myrkyllinen: Ei
  • Syötävyys: edible
  • Käsittelyohjeet: Silakka on turvallinen käsitellä. Sen suomut irtoavat helposti, joten käsittelyssä kannattaa olla varovainen, jos haluaa säilyttää ne ehjinä. Ei ole teräviä piikkejä tai myrkyllisiä osia.

Samankaltaiset lajit

Atlantin silli

Clupea harengus harengus

Atlantin silli on yleensä suurempi ja tukevampi kuin silakka. Sen suolapitoisuuden sietokyky on korkeampi, ja se elää Atlantin valtameressä. Silakan suomut ovat usein hieman suuremmat suhteessa ruumiinkokoon.

Kilohaili

Sprattus sprattus

Kilohaili on yleensä pienempi kuin silakka (tyypillisesti alle 15 cm). Sen vatsapuolella on teräviä, sahalaitaisia suomuja (köli), jotka tuntuvat sormella. Silakalla ei ole tällaista köliä. Kilohailin vatsaevät ovat myös selkäevän takapuolella, kun taas silakalla ne ovat edessä.

Tieteellinen luokitus

Kunta
Animalia
Pääjakso
Chordata
Luokka
Actinopterygii
Lahko
Clupeiformes
Heimo
Clupeidae
Suku
Clupea
Laji
Clupea harengus

Tutustu lajiin Silakka

Tunnista kaloja missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkossa. Kuvatunnistus, täydelliset lajitiedot ja paljon muuta.

Avaa sovelluksessa