Onko sinulla kuva? Tunnista kala heti Fishby-sovelluksella.
Avaa sovellusKuvaus
Ruskea piikkimonni (Ameiurus nebulosus) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva makean veden kala, joka kuuluu piikkimonnien heimoon (Ictaluridae). Se on Suomessa vieraslaji, joka on levinnyt ihmisen toiminnan seurauksena. Laji on tunnettu sitkeydestään ja kyvystään sopeutua monenlaisiin elinympäristöihin, mukaan lukien vähähappiset ja saastuneet vedet. Sen ulkonäkö on tyypillinen monneille: suuri pää, leveä suu ja pitkät viiksisäikeet suun ympärillä. Selkä- ja rintaevissä on terävät piikit, jotka voivat aiheuttaa kivuliaita pistoja. Ruskea piikkimonni on yöaktiivinen pohjakala, joka etsii ravintoa pohjalta. Se on kaikkiruokainen ja syö monipuolisesti kasvi- ja eläinperäistä ravintoa. Suomessa laji on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi sen potentiaalisten ekologisten vaikutusten vuoksi.
Fyysiset ominaisuudet
- Ruumiinmuoto
- elongated
- Väritys
- Väritys vaihtelee tummanruskeasta oliivinvihreään tai harmaaseen, usein tummempia täpliä tai marmorointia. Vatsapuoli on vaaleampi, kellertävä tai valkoinen. Nuorilla yksilöillä voi olla selvempiä täpliä.
- Suomutyyppi
- none
- Suun asento
- terminal
- Erottuvat piirteet
- Kahdeksan viiksisäiettä suun ympärillä (neljä yläleuassa, neljä alaleuassa)., Terävät, sahalaitaiset piikit selkä- ja rintaevien etureunassa., Rasvaevä selkäevän ja pyrstöevän välissä., Leveä, litteä pää ja suuri suu., Pyrstöevä on suora tai vain hieman lovettu.
- Selkäevä
- Yksi lyhyt, korkea selkäevä, jonka etuosassa on terävä piikki. Sen takana on pieni rasvaevä.
- Pyrstöevä
- Suora tai vain hieman lovettu pyrstöevä.
- Rintaevä
- Rintaevät ovat suuret ja pyöreähköt, ja niiden etureunassa on terävä piikki.
- Erottuvat evät
- Rasvaevä on tunnusomainen piirre monneille. Selkä- ja rintaevien piikit ovat sahalaitaiset ja voivat lukittua pystyyn.
Tunnistusvinkit
Viiksisäikeet
Lajilla on kahdeksan viiksisäiettä suun ympärillä, jotka ovat yleensä tummanruskeita tai mustia. Tämä erottaa sen monista muista kalalajeista.
Eväpiikit
Selkä- ja rintaevien etureunassa on terävät, sahalaitaiset piikit. Ole varovainen käsitellessäsi kalaa, sillä piikit voivat aiheuttaa kivuliaita pistoja.
Pyrstöevä
Pyrstöevä on suora tai vain hyvin vähän lovettu, mikä on hyvä erottava tekijä joihinkin muihin monnilajeihin verrattuna.
Väritys
Yleensä tummanruskea tai oliivinvihreä selkä ja kyljet, vaaleampi vatsa. Väritys voi vaihdella elinympäristön mukaan.
Rasvaevä
Pieni, lihaksikas rasvaevä sijaitsee selkäevän ja pyrstöevän välissä.
Elinympäristö
- Vesityyppi
- freshwater
- Syvyys
- Yleensä matalissa, alle 10 metrin syvyisissä vesissä, mutta voi esiintyä syvemmälläkin.
- Ympäristö
- Asustaa monenlaisissa makean veden elinympäristöissä, kuten järvissä, lammissä, hitaasti virtaavissa joissa ja puroissa. Suosii mutapohjaisia, runsaasti kasvillisuutta sisältäviä alueita. Sietää hyvin vähähappisia ja sameita vesiä, sekä laajoja lämpötilavaihteluita. Voi elää myös hieman suolaisessa murtovedessä.
- Maantieteellinen levinneisyys
- Alun perin itäinen Pohjois-Amerikka, Kanadan eteläosista Yhdysvaltojen keskiosiin ja etelään. Ihmisen toiminnan seurauksena levinnyt laajalti Eurooppaan, mukaan lukien Suomeen, sekä muihin maanosiin. Suomessa havaintoja on tehty useista paikoista, erityisesti Etelä-Suomesta.
Akvaariotiedot
- Hoitotaso: intermediate
- Luonne: semi-aggressive
- Ruokavalio: omnivore
- Akvaarion vähimmäiskoko: 400 litraa (aikuiselle yksilölle)
- Lämpötila: 10-24 °C
- pH-taso: 6.5-8.0
- Kovuus: 5-20 dGH
- Yhteensopivuus: Sopii parhaiten suurten, samankokoisten ja kestävien kalojen kanssa. Pienemmät kalat voivat joutua saaliiksi. Ei suositella yhteisöakvaarioon.
- Erityisvaatimukset: Tarvitsee runsaasti piilopaikkoja, kuten luolia, juurakoita ja tiheää kasvillisuutta. Pohjamateriaalin tulisi olla hienoa hiekkaa tai soraa, jotta se voi kaivella. Vaatii tehokkaan suodatuksen ja säännölliset vedenvaihdot, sillä se tuottaa paljon jätettä. Vaikka se sietää huonoja olosuhteita luonnossa, akvaariossa optimaaliset olosuhteet ovat tärkeitä terveyden kannalta.
Tietoa luonnonvaraisista
- Suojelustatus: least concern
- Kausivaihtelu: Lisääntyy keväällä ja alkukesällä veden lämmettyä. Aktiivisin lämpimämpinä kuukausina, mutta voi olla aktiivinen ympäri vuoden lauhkeissa ilmastoissa.
- Markkinahinta: Ei merkittävää kaupallista arvoa Suomessa, Pohjois-Amerikassa vähäistä kalastusta ja syöttikalana käyttöä.
- Kaupallinen merkitys: low
- Maku: Mieto, hieman mutainen maku, joka voi vaihdella elinympäristön mukaan.
- Rakenne: Kiinteä, valkoinen liha.
- Valmistustavat: Paistaminen, Friteeraus, Savustus
- Ravintoarvo: Hyvä proteiinin lähde, sisältää omega-3-rasvahappoja.
Avaintiedot
Sopeutumiskykyamazing
Ruskea piikkimonni on erittäin sopeutuvainen laji, joka pystyy elämään monenlaisissa vesistöissä, mukaan lukien vähähappiset ja saastuneet ympäristöt, joissa monet muut kalalajit eivät selviä. Tämä tekee siitä menestyksekkään vieraslajin.
Yöaktiivisuusbehavior
Laji on pääasiassa yöaktiivinen ja etsii ravintoa pohjalta viiksisäikeidensä avulla, jotka ovat erittäin herkkiä kemiallisille ärsykkeille ja auttavat sitä löytämään ruokaa pimeässä tai sameassa vedessä.
Vieraslaji Suomessainteresting
Ruskea piikkimonni on luokiteltu Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi. Sen leviäminen voi uhata alkuperäisiä kalakantoja kilpailemalla ravinnosta ja elintilasta sekä mahdollisesti levittämällä tauteja.
Vanhemmuuden hoitobehavior
Toisin kuin monet muut kalalajit, ruskea piikkimonni osoittaa vanhemmuuden hoitoa. Molemmat vanhemmat vartioivat munia ja poikasia aggressiivisesti, kunnes poikaset ovat riittävän suuria selviytyäkseen itsenäisesti.
Piikkien myrkkyinteresting
Ruskean piikkimonnin eväpiikkien tyvessä on myrkkyrauhasia, jotka erittävät lievää myrkkyä. Tämä myrkky ei ole tappavaa ihmiselle, mutta voi aiheuttaa voimakasta kipua, turvotusta ja tulehdusta pistokohdassa.
Turvallisuustiedot
Käsittele varoen- Turvallisuustaso: caution
- Myrkyllinen: Kyllä
- Syötävyys: edible
- Käsittelyohjeet: Ruskean piikkimonnin selkä- ja rintaevien piikit ovat teräviä ja sahalaitaisia. Ne voivat aiheuttaa kivuliaita pistoja, jotka voivat tulehtua. Piikkien tyvessä on myrkkyrauhasia, jotka erittävät lievää myrkkyä. Käsittele kalaa varoen, mieluiten paksujen käsineiden kanssa tai tarttumalla siitä tukevasti pään takaa. Jos saat piston, puhdista haava huolellisesti ja hakeudu tarvittaessa lääkärin hoitoon, jos oireet ovat voimakkaita tai ilmenee tulehduksen merkkejä.
Samankaltaiset lajit
Mustapiikkimonni
Ameiurus melas
Mustapiikkimonnilla on yleensä tummempi, lähes musta väritys ja sen viiksisäikeet ovat usein kokonaan mustat. Pyrstöevä on yleensä hieman pyöreämpi ja sen eväpiikit ovat vähemmän sahalaitaiset. Mustapiikkimonnin leuan alla olevat viiksisäikeet ovat usein vaaleammat tyvestä, kun taas ruskealla piikkimonnilla ne ovat tasaisen tummat.
Keltapiikkimonni
Ameiurus natalis
Keltapiikkimonnilla on yleensä vaaleampi, kellertävämpi tai oliivinvihreä väritys ja sen viiksisäikeet ovat usein vaaleammat, kellertävät tai valkoiset. Pyrstöevä on pyöreämpi ja sen eväpiikit ovat sileämmät. Keltapiikkimonnin leuan alla olevat viiksisäikeet ovat selvästi vaaleammat kuin ruskealla piikkimonnilla.
Kanavanmonni
Ictalurus punctatus
Kanavanmonni on yleensä hoikempi ja sillä on syvään haarautunut pyrstöevä, toisin kuin ruskean piikkimonnin suora tai hieman lovettu pyrstö. Kanavanmonnilla on usein tummia täpliä kyljissä, erityisesti nuorena. Sen viiksisäikeet ovat myös pidemmät ja ohuemmat.
Tieteellinen luokitus
- Kunta
- Animalia
- Pääjakso
- Chordata
- Luokka
- Actinopterygii
- Lahko
- Siluriformes
- Heimo
- Ictaluridae
- Suku
- Ameiurus
- Laji
- nebulosus
Tutustu lajiin Ruskea piikkimonni
Tunnista kaloja missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkossa. Kuvatunnistus, täydelliset lajitiedot ja paljon muuta.